30-vuotta alamäkeä






Kaksoisdiagnoosissa kysymys on paljon suuremmasta ja vaikeammin hoidettavasta ongelmasta kuin yksittäisessä mielenterveys- tai päihdeongelmassa.

Kun mielenterveysongelmia hoidetaan yhdessä paikassa ja päihdeongelmia toisessa on oivallettava, että kaksoisdiagnoosissa ei ole yhtä ilman toista! Siksi kumpikin ongelma on kohdattava ja hoidettava samanaikaisesti.


Kaksoisdiagnoosin mielenterveydenhäiriön on oltava siinä määrin vakava, että se ilman päihteitäkin aiheuttaa toimintakyvyn huomattavaa ja pysyvää heikkenemistä.


Esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen sairaus, johon liittyvät mielialavaihtelut ja sairausjaksot toistuvat vaikka päihteiden käyttö lopetetaan. Myös päihteiden runsas käyttö aiheuttaa mt-ongelmia, kuten ahdistuneisuutta, masennusta ja unettomuutta. 

Kun päihteet ovat mielenterveysongelmien taustalla, oireet yleensä häviävät, kun päihteiden käyttö lopetetaan. Teoriassa tämä on kaksoisdiagnoosin helppohoitoisempi variaatio.

30-vuotta pelkkää alamäkeä

Tiedostin maanis-depressiivisyyteni noin 25-vuotiaana. Epävirallisen diagnoosin sain Lapinlahden sairaalan ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Karassaarelta (R.I.P.), johon olin tutustunut ja ystävystynyt Courmayeurissa, Italian alpeilla. Vietimme parina talvena paljon aikaa yhdessä niin alppien rinteillä, jäätiköllä kuin kylillä. Keskustelunaihe kallistui sattuneista syistä usein (hypo-) maanisuuteeni.


Courmayeur, Italia 1987

Mania monen muun ongelman taustalla

Maaniset jaksot johtivat työuupumukseen, lukuisiin loppuunpalamisiin, krooniseen unettomuuteen, ahdistukseen ja masennukseen. Pitkät täysin unettomat jaksot johtivat vakaviin psykooseihin, joita hoidettiin Auroran psykiatrisella yli 20 kertaa.

Yksikään lääkäri ei uskonut taustalla olleeseen maanis-depressiivisyyteeni. Sitä ei myöskään tutkittu, vaikka siitä aina puhuinkin. Yritettiin hoitaa seurauksia ilman syitä. Oheisongelmani, kuten krooninen unettomuus, uupumus, masennus, burnout ja näiden myötä itselääkitys, olivat seurauksia vakavista maanisista jaksoista.

Ottaen huomioon kaikki lääkäreissä, psykiatreilla, psykologeilla ja psykoterapeuteilla käyntini vuosien varrella sekä lukuisten psykoosien osastohoidot Auroran psykiatrisella, 
yksikään lääkäri ei halunnut kirjoittaa minulle tarvitsemaani lähetettä psykiatrisiin jatkotutkimuksiin. Tämän vuoksi koen, että kärsin vuosikausia aivan turhaan. 

Korvauslääkkeenä alkoholi

En millään saanut pyytämääni lähetettä psykiatiselle jatkotutkimuksiin. Ilman diagnoosia en myöskään saanut välttämätöntä (lääke-) hoitoa. Tämän korvasin lääkitsemällä itseäni vuosikausia alkoholilla saadakseni maniassa ylikierrokset alas ja depressiossa alikierrokset ylös.

Alkoholinkäyttöni maltillisuudesta kertoo se, että itselääkityksestä huolimatta pystyin tekemään töitä 100 lasissa ja toteuttamaan lukuisia projekteja pahimpia sairausjaksoja lukuun ottamatta. Riippuvuus alkoholiin kehittyi vähitellen, kunnes se muodostui ongelmaksi.


Kaksoisdiagnoosikierre kaikilla mausteilla.

Perustuu Vuosien Omakohtaiseen Kokemukseen
Armoton hoitovirhe!

Sain viimein diagnoosin 1-tyypin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä vuonna 2009. Ensioireista diagnoosin kesti noin 30-vuotta. Tänä aikana olin lääkinnyt itseäni enemmän ja vähemmän alkoholilla - viihdekäyttöä unohtamatta.

Kun avauduin psykiatrisella ja kerroin, että kaksisuuntainen ei ole ainoa ongelmani, koko hoitovastuuni siirrettiin välittömästi päihdepoliklinikalle. Kaksisuuntaista mielialahäiriötäni ei huomioitu saamastani diagnoosista huolimatta. Sitä pidettiin täysin toisarvoisena seikkana.

Kun puhuin kaksoisdiagnoosista ja siitä kuinka ongelmat ruokkivat toisiaan, se sai aikaan lähinnä ylimielistä hymähtelyä ja ongelmieni vähättelyä tyyliin "Kyllä me tiedämme, älä sinä selitä". 


Tämän myötä myös lääkehoito keskeytyi. Kohteluni oli ala-arvoista hoidosta puhumatta. Minulle tuli täysin selväksi, että työntekijäni olivat täysin pihalla kaksoisdiagnoosista ja sen hoidosta. Vitutti!

Samalla kun psykiatrinen (lääke-) hoito keskeytyi, maniajakso uusiutui. 
Jatkoin lääkitystäni alkoholilla vanhaan malliin, jolloin mania – päihteet – masennus – päihteet -kierre kaikkine oheisongelmineen ja oireineen uusiutui. 

Muutto toiselle planeetalle ei onnistunut
kolmannellakaan yrittämällä


Tämä johti lopulta kolmanteen itsemurha-yritykseeni, jossa minua elvytettiin vastustuksestani huolimatta Meilahden teho-osastolla, jossa olin pari viikkoa alkaen 3.9.2014.Vastustin hoitoani repimällä kaikki letkut irti.  Ottamani yliannos Litium-lääkkeitä oli tappava.

Ollessani tämän jälkeen kaksi kuukautta Ridasjärvellä päihdekuntoutuksessa, pääsin takaisin psykiatrisen hoidon ja lääkityksen piiriin, jonka myötä kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja päihdeongelmaani hoidettiin samanaikaisesti.

Kun aloin vihdoinkin saamaan päätäni kuntoon, pystyin keskittymään ja ajattelemaan selkeästi, jotka olivat edellytys pitkään kehittyneen suunnitelmani toteuttamiseen - auttaa ensin itseäni, sitten muita.

Ps. Tein työkseni ja harrastin alppihiihtoa lähes 50 vuotta, jona aikana toisenkinlaiset alamäet tulivat tutuiksi.

TOM Merilahti
Ridasjärvellä 28.10.2014 

Avaa linkit:

TOM *** BLOGI

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alkoholi ja kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kolmoisdiagnoosi

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoito