Kaksoisdiagnoosi - Kokemuksella

Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö – kaksoisdiagnoosi-potilaalla on päihdehäiriön lisäksi vähintään yksi muu mielenterveyden häiriö. Tällaisten potilaiden osuus suomalaisessa palvelujärjestelmässä näyttää olevan kasvamassa. Kaksoisdiagnoosipotilaiden ennuste on huonompi kuin niiden, joilla on vain yksi häiriö, eivätkä tavanomaiset hoitomallit vastaa parhaalla mahdollisella tavalla tämän potilasryhmän tarpeisiin.  Mauri Aalto, dosentti, ylilääkäri,  THL Integroidussa hoidossa sama taho hoitaa molempia häiriöitä samanaikaisesti. Katsauksessa esitellään integroituun hoitoon liittyvän teoreettisen ajattelun keskeisiä piirteitä. Integroitu hoitomalli tulisi nähdä palvelujärjestelmän toimivuuden ja kaksoisdiagnoosipotilaan kohtaamiseen liittyvänä kysymyksenä eikä niinkään varsinaisena hoitomuotona. Lue koko artikkeli Tompan blogi

Samanaikaisen mielenterveys- ja päihdeongelman haasteet sekä mahdollisuudet hoidossa ja kuntoutuksessa. Muna vai kana - Onko väliä? Antti Holopainen Ylilääkäri Järvenpään sosiaalisairaala 4.2.2010 Katso esitys

Apu Terveys 4/2015 * Teksti: Maaret Vuoristo * Kuva: Kari Kaipainen Eniten Tom Merilahtea on auttanut se, että hän on myöntänyt ja hyväksynyt kaksisuuntaisen mielialahäiriönsä ja siihen tiukasti kytkeytyneen päihdeongelman. Lentokoneessa, matkalla Alpeille, talvella 1986 Italiassa tutuksi tullut laskettelukaveri tokaisee Tompalle että on tullut siihen lopputulokseen, että tämä oli edellisenä talvena ollut lumilla ja kylillä kiitäessään täysin maaninessa tilassa.  Tom ei pahastu kaverin sanoista, sillä hän on itsekin tiedostanut, ettei päässä ole kaikki kunnossa. Välillä hänellä menee miljoonaa, ja välillä hän vajoaa syvälle suohon, josta nouseminen tuntuu ylivoimaiselta. Tom ei kuitenkaan koe tarvitsevansa apua, koska erityisesti hypomaanisessa tilassa ollessaan hän tuntee itsensä voittamattomaksi. Hän on täynnä energiaa, idearikas ja aikaansaava. Unen tarvetta ei ole tai se on minimaalinen.  Koska lomilla, suksilla ja kylillä ei kysellä, mikä kukin on ammatiltaa...

Kaksoisdiagnoosissa kysymys on paljon suuremmasta ja vaikeammin hoidettavasta ongelmasta kuin yksittäisessä mielenterveys- tai päihdeongelmassa. Kun mielenterveysongelmia hoidetaan yhdessä paikassa ja päihdeongelmia toisessa on oivallettava, että kaksoisdiagnoosissa ei ole yhtä ilman toista! Siksi kumpikin ongelma on kohdattava ja hoidettava samanaikaisesti. Kaksoisdiagnoosin mielenterveydenhäiriön on oltava siinä määrin vakava, että se ilman päihteitäkin aiheuttaa toimintakyvyn huomattavaa ja pysyvää heikkenemistä. Esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen sairaus, johon liittyvät mielialavaihtelut ja sairausjaksot toistuvat vaikka päihteiden käyttö lopetetaan.  Myös päihteiden runsas käyttö aiheuttaa mt-ongelmia, kuten ahdistuneisuutta, masennusta ja unettomuutta.  Kun päihteet ovat mielenterveysongelmien taustalla , oireet yleensä häviävät, kun päihteiden käyttö lopetetaan.  Teoriassa tämä on kaksoisdiagnoosin helppohoitoisempi variaat...

Carola Fabritius, Ylilääkäri H:gin Kaup/Sote, Päihdepsykiatrian erityispalvelut, Helsingissä 3. päivä syyskuuta 2015. Esitys on kattava. Osa aineistosta vuodelta 2005. 66 diaa. Avaa koko kalvosarja

Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Tuula Saarela LT, psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Sisältö: näkökulma yhdistymiseen • miten Helsingissä edettiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämiseen • havaintoja ensimmäisen vuoden ajalta Yhdistyminen -integraatio • rakenteellinen yhdistäminen ei takaa toiminnallista integraatiota tai yhteistyötä • pelkkä moniammatillinen läsnäolo ei riitä • tarvitaan viestintää, luottamusta & kokemusta mahdollisuudesta tehdä työtä yhdessä Avaa koko kalvoesitys

Tehtyjen tutkimusten mukaan, yli puolella kaksisuuntaista ja masennusta sairastavilla on alkoholin ongelmakäyttöä. Kaksisuuntaista sairastavilla pienetkin alkoholimäärät voivat vaikuttaa haitallisesti mielialojen säätelyyn. Alkoholi ja muut päihteet heikentävät lääkkeiden vaikutusta samalla kun se aiheuttavat ja pahentavat masennus- ja maniaoireita. Alkoholi ja masennus Masennuksen syvyyksissä ihminen voi etsiä pakonomaisesti mitä tahansa keinoa ulos synkkyydestä. Joillekin alkoholi on yksi harvoista ilon ja mielihyvän lähteistä, jolloin houkutusta voi olla vaikea vastustaa.  Alkoholi on kuitenkin huono lääke, sillä lopulta se laskee mielialaa entisestään ja lisää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Päihteiden käytöstä ja masennuksesta puhuttaessa erotetaan ensisijainen ja toissijainen masennus.  Masennus on ensisijaista, jos on esiintynyt jo ennen päihteiden käyttöä ja toissijaista kun se on kehittynyt päihteiden käytön seurauksena.  Alkoholi ja mania  Kup...