Kaksoisdiagnoosi - Kokemuksella

Seuraavien linkkien kautta pääsette käsiksi kolmeen esitykseen, joissa runsaasti tietoa kaksoisdiagnoosista ja sen hoidosta. 1.) Ensimmäisenä Ilkka Helamon kattava kalvosarja kaksoisdiagnoosista, joka tuklee ajatusta siitä, että yhdenaikainen mielenterveys- ja päihdeongelma on useimmilla enemmän totta kuin tarua. Myös kaksoisdiagnoosin kanssa painivien lukumäärä on oletettua paljon suurempi. PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHÄIRIÖ YHDESSÄ. OLETUS VAI POIKKEUS? 2.) Päihteet psykiatrisen ongelman rinnalla: Kuka ottaa tilanteen haltuun? -Antti Mikkonen, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys Katso diaesitys 3.) Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? - Merja Syrjämäki, psykiatrian erikoislääkäri Katso diaesitys Tieto ei kaikilta osin ole ajankohtaista. Näkemykset ovat osittain muuttuneet ja kokemusta on saatu lisää. Kokonaisuus antaa kuitenkin hyvän yleiskuvan aiheesta.

Tutkijat ovat löytäneet yhteyden alkoholin ja nopeavaikutteisten masennuslääkkeiden välillä. Alkoholi tuottaa samoja hermostollisia ja molekulaarisia muutoksia aivoissa kuin nopeavaikutteiset masennuslääkkeet. Nopeavaikutteinen masennuslääke parantaa nopeasti masennuksen oireita, jolloin puhutaan minuuteista tai tunneista. Ennenkun tavalliset masennuslääkkeet, (esim. SSRI), alkavat vaikuttaa masennusoireita parantavasti voi kestää viikkoja. Tämä tarkoittaa sitä, että alkoholin vaikutus masennukseen on nopea ja ohimenevä, kuten nopeavaikutteisilla masennuslääkkeillä.  "Alkoholin käytöllä tavoitellaan positiivisia vaikutuksia kuten rentoutumista, mielihyvää, ahdistuksen ja masennuksen lievittymistä ja lukemattomia muita asioita."   -Teemu Tiensuu, toiminnanjohtaja, Sininauhaliitto Erittäin kokeneena "itselääkintämiehenä" haluan todeta tämän hyväksi uutiseksi. Ilman lääketieteellistä tutkimustietoa asiat eivät edes ole olemassa. Science Daily: Alcohol shown t...

Alla harvinaisen asiallinen kirjoitus Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Teemu Tiensuulta otsikolla Ihmisen puolella, jossa huomioidaan myös alkoholin ja muiden päihteiden myönteiset vaikutukset. Itse olen kokenut, että riippuvuuteni alkulähde on juuri näissä myönteisissä vaikutuksissa. Kukaan ei juurikaan uskalla puhua alkoholin myönteisistä vaikutuksista. Se on tabu, jonka rikkomisesta määrätyissä piireissä rangaistaan muodossa tai toisessa. Yhtään harha-askelta ei saa ottaa. Omalla kohdallani viittaan jo parikymppisestä sairastamani kaksisuuntaisen mielialahäiriön mielialanvaihteluihin ja sairausjaksoihin, joita  lääkitsin alkoholilla viihdekäytön ohella lähes 30 vuotta. Lopputuloksena kuningas alkoholi otti minusta vallan ja syöksyin suohon. Miten pystyinkin käyttämään alkoholia yli 30 vuotta? Alkoholinkäyttöni määrästä kaikkien näiden vuosien aikana kertoo parhaiten se, että toimin samanaikaisesti yksityisyrittäjänä. Referenssit puhukoon puolestaan:  http://tomppa...

Jos psykiatrisella ilmenee, että henkilöllä on päihdetausta, hoitosuhde siirretään herkästi päihdepolille, kirjoittaa Tom Merilahti. Turhautunut kirjoitti  (HS Mielipide 1.11.),  että huumeidenkäyttö esti masennuksen hoitamisen:  Mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät halua tai kykene hoitamaan asiakkaitaan. Ongelman ydin on psykiatria- ja päihdepalveluiden eriytyneisyydessä. Kysymys on paljon suuremmasta ja vaikeammin hoidettavasta ongelmasta kuin yksittäisessä mielenterveys- tai päihdeongelmassa, koska 1+1=3! On harvinaista, että potilaalla olisi ”vain” yksi mielenterveys- tai päihdeongelma. On tutkittu, että yli puolella mielen­terveysongelmaisista esiintyy samanaikaisia päihdeongelmia.  Päihdeongelmaisilla esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus ja unettomuus ovat vieläkin yleisempiä.  Kaksoisdiagnoosista kärsivät jäävät helposti kahden tuolin väliin, jolloin riskinä on jäädä heitteille hoitojärjestelmän ulkopuolelle.  Psyk...

Oma psykiatrini Kivelän psykiatrisella poliklinikalla on psykiatrian erikoislääkäri  Minna Sadeniemi . Hän on erikoistunut kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja on yksi viidestä Kaksisuuntainen mielialahäiriö - Opas sairastuneelle ja heidän läheisilleen -kirjan kirjoittajasta.  Kysyin Minnalta, miten 2dg-potilaiden hoitoa voitaisiin parantaa? ”Psykiatrista ja päihdepuolen osaamista on harvoin samalla työntekijällä."  "Psykiatriaan erikoistuvat lääkärit, eivät välttämättä ole lainkaan työskennelleet päihdepuolella."  "Organisaatioiden eriytyneisyys ja osaamisvaje ovat todellinen ongelma." "Jo toimiminen psykiatrian sisällä vaatii erikoistumista. Esimerkiksi skitsofrenia vs. masennus tai epävakaa persoonallisuus vaativat erilaiset lähestymistavat. Saatikka sitten kun tähän lisätään päihdelääketiede." "Erikoistuminen tiettyyn sairauteen tuo syvyyttä, ja uskon että parhaisiin hoitotuloksiin päästään, jos on mahdollista erikoistua, ja ka...

Tom Merilahti A-klinikkasäätiön Tiimi-lehdessä Päihteet eivät välttämättä ole päihderiippuvuuden syy. Riippuvuuden taustalla on usein mielenterveyden ongelmia, joihin haetaan helpotusta päihteillä. Tämä on monilla päihderiippuvuuden alku ja juuri. On äärimmäisen vaikea päätellä, johtuuko esimerkiksi masennus päihteistä, vai onko masennus laukaissut pakonomaisen tarpeen hakea helpotusta pahaan oloon päihteistä. Kahden ongelman kohdalla, jossa ongelmat ruokkivat vahvasti toisiaan, kutsutaan  kaksoisdiagnoosiksi. Samanaikaisiin mielenterveys- ja päihdeongelmiin pitäisi aina puuttua yhtä aikaa ja hoitaa niitä yhdessä ja yhdenaikaisesti. Ellei näin tehdä, kumpaankaan ongelmaan on turha odottaa helpotusta. On kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus, että päihdeongelma halutaan ensin saada hallintaa, ennen kuin mielenterveysongelmaa halutaan edes hoitaa. Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito perustuukin pitkälti sattumanvaraisuuteen ja yksilön omaan kykyyn ajaa asiaansa, joka vain ...

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden eriytyneisyys ei mahdollista kaksoisdiagnoosipotilaiden asianmukaista hoitoa. Tähän epäkohtaan olisi nyt mahdollisuus saada muutos, kun mielenterveys- ja päihdehoitolakia ollaan sote-uudistuksen ohella uudistamassa. Lakiuudistuksien tulisi luoda perusta 2dg-potilaiden kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen, ongelmien kartoittamiseen ja hoitoon. Tässäkin on huomioitava, että päihdeongelma on psykiatrinen sairaus. Se kuuluu diagnostisesti samaan ryhmään muiden mielenterveysongelmien kanssa. Vaikka näin on, valtataistelu eri ammattikuntien välillä haittaa kokonaispalveluiden kehittämistä. Sosiaalialan koulutuksen saaneet päihdepuolen toimijat tuntuvat nyt pelkäävän, että heidän roolinsa häviää mielenterveystyötä hallitsevan terveydenhuollon alle. Uuden lainsäädännön tulisi tukea erityistä apua tarvitsevien 2dg-potilaiden avuntarvetta yhdessä ja samassa paketissa. Mielenterveys- ja päihdehoitolakien erillisyys voitaisiin kirjata historian lehdille epäo...