Tässä Eeva-lehden artikkeli ja ryhmän moderaattori Hilkka Jokelan ja ryhmän asiantuntija psykiatrian professori emeritys, Jyrki Korkeilan haastattelu moniongelmaisuudesta ja kaksoisdiagnooseista. Tavoitteena on lisätä tietoa kaksoisdiagnooseista ja luomaan julkista painetta mielenterveys- ja päihdepalveluihin, jolla parantaa meille tärkeitä hoitopalveluita ja korostaa ongelmiemme yhdenaikaisen hoidon merkitystä ja välttämättömyyttä. https://www.eeva.fi/jutut/kaksoisdiagnoosi
Tekstit
Kuten moni tietää, olen tehnyt paljon töitä kaksoisdiagnoosien ja siihen liittyvän viestinnän parissa perustamani Kaksoispiste: ryhmän nimissä lähes 11-vuoden ajan 7-päivänä viikossa. Kaksoisdiagnoosit pääsivät Hesarin pääkirjoitukseen 8.7., jonka yksityiskohtia olen peräänkuuluttanut itsepintaisesti pitkän omakohtaisen kokemukseni, Kaksoispiste: ryhmän yhteisen kokemuksen sekä jatkuvan tiedonhankinnan perusteella. Hyvin harvalla ammattilaisella, jolla ei ole omakohtaista kokemusta ja syvempää tietoa kaksoisdiagnoosien ilmenemismuodoista ja oheisongelmista, voi olla vaikea ymmärtää ja käsitellä ongelmaa, joka voi olla osalle täysin tuntematon ongelma. Helsingin Sanomien pääkirjoitus heinäkuun 8. päivänä 2025 https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011345947.html
HS Mielipide 5.11.2016 Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito on sattumanvaraista! Jos psykiatrisella puolella ilmenee, että henkilöllä on päihdetausta, hoitosuhde siirretään herkästi päihdepolille, kirjoittaa Tom Merilahti. Nimimerkki Turhautunut kirjoitti (HS Mielipide 1.11.), että huumeidenkäyttö esti masennuksen hoitamisen: Mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät halua tai kykene hoitamaan asiakkaitaan. Ongelman ydin on psykiatria- ja päihdepalveluiden eriytyneisyydessä. Mielenterveys- ja päihdeongelmien yhteisesiintyvyyttä kutsutaan kaksoisdiagnoosiksi. Kysymys on paljon suuremmasta ja vaikeammin hoidettavasta ongelmasta kuin yksittäisessä mielenterveys- tai päihdeongelmassa, koska tässä yhteydessä 1+1=3! On harvinaista, että potilaalla olisi ”vain” yksi mielenterveys- tai päihdeongelma. On tutkittu, että yli 50 prosentilla mielenterveysongelmaisista on myös elämän aikaisia päihdeongelmia. Päihdeongelmaisilla esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus ja unettomuus ovat vieläkin yleisem...
Mielenterveyspalvelut kuuluvat myös päihdeongelmaisille HS Pääkirjoitus 8.8.2025 | Helsingin kaupungin uudessa strategiassa linjataan, että pääsy mielenterveyspalveluihin on varmistettava myös päihdeongelmaisille. Tämän tulisi olla laajemminkin lähtökohta kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidossa. Helsingin kaupunki lupaa uude ssa kaupunkistrategiassaan varmistaa pääsyn mielenterveyspalveluihin myös päihdeongelmaisille. Asia koskettaa isoa ihmisryhmää, koska mielenterveyden häiriöiden ja päihdeongelmien samanaikainen esiintyminen on Suomessa tavallista. Päihdeongelmat ovat yleisempiä mielenterveyspotilailla kuin väestössä yleensä. Helsingin linjaus on tarpeellinen, koska tähän asti samanaikaisesti päihdeongelmista ja mielenterveyshäiriöstä kärsivät eli kaksoisdiagnoosipotilaat ovat jääneet usein väliinputoajiksi ja vaille tarvitsemaansa apua. Avaa koko artikkeli !
EPT-viikon blogikirjoitus vuodelta 2024
Vaikka kaksoisdiagnoosilla viitataan kahteen erilliseen ongelmaan, kysymys on paljon vaikeammasta kolmannesta ongelmasta, joka muodostuu, kun vaikeat mielenterveys- ja päihdeongelmat oireineen yhdistyvät ongelmien ytimessä ja sulatusuunissa. Ongelmien yhteenlaskettu summa on suurempi kuin sen osien summa 1 + 1 = 3. Ehkäisevän päihdetyönviikon blogikirjoitus vuodelta 2024
EPT-viikon blogi: Vastaus kaksoisdiagnoosipotilaiden huutoon päihdepäivillä vuonna 2017 Vaikka kaksoisdiagnoosilla viitataan kahteen erilliseen ongelmaan, kysymys on paljon vaikeammasta kolmannesta ongelmasta, joka muodostuu, kun vaikeat mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdistyvät ongelmien punaisessa ytimessä ja sulatusuunissa 1 + 1 = 3. https://www.ept-verkosto.fi/ept-viikon-blogi-vastaus-kaksoisdiagnoosipotilaiden-huutoon/?