Kaksoisdiagnoosi - Kokemuksella

Olen syntynyt -58. Vaikka ensimmäiset kaksisuuntaisen oireet ilmeni jo parikymppisenä, pidän lähtökohtana vuonna 1986 saamaani psykiatrin arviota, jolloin kyseinen ammattilainen piti maanis-depressiivisyyttäni (kaksisuuntaista) todennäköisenä. Ongelmien ytimessä -kirjoitus on pitkä, koska se kattaa vuosikausien kokemukseni vaikeasta kaksisisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja sen rinnalle vähitellen kehittyneestä alkoholirippuvuudesta, oheisongelmista, saamastani kohtelusta ja ongelmieni hoidosta.  Esitys on myös kannanotto kaksoisdiagnoosin tunnettuuden, kaksoisdiagnoosipotilaiden kohtelun ja hoidon  parantamiseksi hoitojärjestelmässä. Kaksoisdiagnoosin mielenterveys- ja päihdeongelmien edellyttämä yhdenaikainen hoito ei toisistaan eriytyneissä psykiatria- ja päihdepalveluissa ole osoittautunut mahdolliseksi. Vieläkään. KAKSOISDIAGNOOSI - ONGELMIEN YTIMESSÄ  

"Alkoholinkäytön taustalla olevan psykiatrisen sairauden (lääke-) hoito on usein edellytys alkoholin liikakäytön hoidolle." -professori, psykiatri ja psykoterapeutti Matti O. Huttunen Näin ollen on täysin järjenvastaista siirtää myös alkoholiongelmista kärsivän potilaan hoitovastuu psykiatriselta kokonaan päihdepolille, kuten minulla ja monilla muilla on käynyt. Lue koko artikkeli

Kaksoisdiagnoosi - Kahden tuolin välissä  Psykiatria- ja päihdepalveluiden eriytynyt luonne estää kaksoisdiagnoosin mielenterveys- ja päihdeongelmien integroidun hoidon, jossa kumpaakin ongelmaa hoidetaan yhdessä ja yhdenaikaisesti. Psykiatria- ja päihdepalveluiden rakenteellista integraatiota on valmisteltu useissa kunnissa. Hoidon toiminnallisesta integraatiosta, josta kaksoisdiagnoosin (2dg) kanssa kamppailevilla olisi myös käytännön hyötyä, ei puhuta mitään. Kokemus ja osaaminen tuntuu rajoittuvan lähinnä organisaatiokaavioihin.  2dg-potilaan kohtaaminen - kaikki huomio ja hoito - tulee keskittää miellenterveys- ja päihdeongelmien väliseen ytimeen, jossa ongelmat sulautuvat toisiinsa yhdeksi vaikeasti hoidettavaksi ydinongelmaksi. Kaksoisdiagnoosissa ei ole yhtä ilman toista! Kaksoisdiagnoosi - Kahden tuolin välissä  

https://hs.fi/mielipide/art-2000002928752.html HS Mielipide 6.11.2016 - Jos psykiatrisella ilmenee, että henkilöllä päihdetausta, hoitosuhde siirretään herkästi päihdepolille, kirjoittaa Tom Merilahti.  NIMIMERKKI Turhautunut kirjoitti (HS Mielipide 1.11.), että huumeidenkäyttö esti masennuksen hoitamisen: mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät halua tai kykene hoitamaan asiakkaitaan. Ongelman ydin on psykiatria- ja päihdepalveluiden eriytyneisyydessä. Mielenterveys- ja päihdeongelmien yhteisesiintyvyyttä kutsutaan kaksoisdiagnoosiksi. Kysymys on paljon suuremmasta ja vaikeammin hoidettavasta ongelmasta kuin yksittäisessä mielenterveys- tai päihdeongelmassa, koska 1 + 1 = 3! On harvinaista, että potilaalla olisi "vain" yksi mielenterveys- tai päihdeongelma. On tutkittu, että yli 50 prosentilla mielenterveysongelmaisista on päihdeongelmia. Päihdeongelmaisilla esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus ja unettomuus ovat vieläkin yleisempiä. Kaksoisdiagnoosista kärsivät j...

KAHDEN DIAGNOOSIN PURISTUKSISSA Päihdeongelmaisen ihmisen hoidossa ei aina oteta huomioon mielenterveyden häiriötä tai mielenterveyden häiriön hoidossa päihdeongelmaa. Jos mielenterveyspotilas esimerkiksi juo, lääkkeet ja sovitut vastaanottoajat unohtuvat helposti. Silloin hoito ei tepsi, vaan kierre pysyy käynnissä. Eläkepäätös tuli, kun nyt 24-vuotias Laura Ruotsalainen oli 21-vuotias. Eläkkeelle hän joutui kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi. Opinnoista ei tullut mitään osastohoitojaksojen ja ahdistuneen olon vuoksi. Psykiatrinen hoitaja ehdotti vastaanottokäynnillä eläkkeen hakemista, ja Ruotsalainen suostui. Avaa linkki: Kahden diagnoosin puristuksissa

. Päihdefoorumi 2017 Vantaan Monitoimikeskus Lumossa 8.11.2017 järjestetyssä tapahtumassa pureuduttiin yhtäaikaiseen Mielenterveys- ja päihdeongelmaan sekä ongelmien tunnistamiseen, hyvään hoitoon ja palvelujärjestelmään.  Päivän aikana saatiin monipuolinen kuva kaksoisdiagnoosiasiakkaan kohtaamisesta ja tukemisesta. Paneelikeskusteluun osallistui kuusi asiantuntijaa. Kuulijoita oli peräti 340. Linkistä paneelissa läpikäytyihin kysymyksiin sekä omiin vastauksiini:  Päihdefoorumi 2017

"Tuntuu kuin kaksoisdiagnoosin kanssa painivat muodostaisivat oman heimon, jota ei psykiatrisella tai päihdepolilla tunneta." -Eija Inkeri Kallasuo, Espoon Mielenterveys- ja päihdepalvelut Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito ja palvelu puuttuvat edelleen suomalaisesta hoitojärjestelmästä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä synnyttävät monisolmuisen ja vaikeahoitoisen sairausvyyhden, johon kukaan halua sotkeutua. Sisäinen motivaationi asian parantamiseksi on vahva. Mielenterveyden Keskusliiton ja Sininauhaliiton Sote-kiertue käynnistyi tiistaina 27.9.2017 Kotkasta. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat on haastettu mukaan tuomaan esiin tähän asti syrjässä olevia näkökulmia. Haasteessa mainitut mielenterveys- ja päihdekuntoutujat edustavat mustavalkoisen lokeroitunutta ajattelutapaa, asennetta ja asetelmaa, joka pitää kaksoisdiagnoosikuntoutujat edelleen täysin pimennossa. Meidän kaksoisdiagnoosin kanssa painivien näkökulmat ovat taas jäämässä täysin ilman ...