Kaksoisdiagnoosi - Kokemuksella

Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö – kaksoisdiagnoosi-potilaalla on päihdehäiriön lisäksi vähintään yksi muu mielenterveyden häiriö. Tällaisten potilaiden osuus suomalaisessa palvelujärjestelmässä näyttää olevan kasvamassa. Kaksoisdiagnoosipotilaiden ennuste on huonompi kuin niiden, joilla on vain yksi häiriö, eivätkä tavanomaiset hoitomallit vastaa parhaalla mahdollisella tavalla tämän potilasryhmän tarpeisiin.  Mauri Aalto, dosentti, ylilääkäri,  THL Integroidussa hoidossa sama taho hoitaa molempia häiriöitä samanaikaisesti. Katsauksessa esitellään integroituun hoitoon liittyvän teoreettisen ajattelun keskeisiä piirteitä. Integroitu hoitomalli tulisi nähdä palvelujärjestelmän toimivuuden ja kaksoisdiagnoosipotilaan kohtaamiseen liittyvänä kysymyksenä eikä niinkään varsinaisena hoitomuotona. Lue koko artikkeli Tompan blogi

Samanaikaisen mielenterveys- ja päihdeongelman haasteet sekä mahdollisuudet hoidossa ja kuntoutuksessa. Muna vai kana - Onko väliä? Antti Holopainen Ylilääkäri Järvenpään sosiaalisairaala 4.2.2010 Katso esitys

Apu Terveys 4/2015 * Teksti: Maaret Vuoristo * Kuva: Kari Kaipainen Eniten Tom Merilahtea on auttanut se, että hän on myöntänyt ja hyväksynyt kaksisuuntaisen mielialahäiriönsä ja siihen tiukasti kytkeytyneen päihdeongelman. Lentokoneessa, matkalla Alpeille, talvella 1986 Italiassa tutuksi tullut laskettelukaveri tokaisee Tompalle että on tullut siihen lopputulokseen, että tämä oli edellisenä talvena ollut lumilla ja kylillä kiitäessään täysin maaninessa tilassa.  Tom ei pahastu kaverin sanoista, sillä hän on itsekin tiedostanut, ettei päässä ole kaikki kunnossa. Välillä hänellä menee miljoonaa, ja välillä hän vajoaa syvälle suohon, josta nouseminen tuntuu ylivoimaiselta. Tom ei kuitenkaan koe tarvitsevansa apua, koska erityisesti hypomaanisessa tilassa ollessaan hän tuntee itsensä voittamattomaksi. Hän on täynnä energiaa, idearikas ja aikaansaava. Unen tarve on minimaalinen.  Koska lomilla, suksilla ja kylillä ei kysellä, mikä kukin on ammatiltaan, keskusteluissa käy vast

Kaksoisdiagnoosissa kysymys on paljon suuremmasta ja vaikeammin hoidettavasta ongelmasta kuin yksittäisessä mielenterveys- tai päihdeongelmassa. Kun mielenterveysongelmia hoidetaan yhdessä paikassa ja päihdeongelmia toisessa on oivallettava, että kaksoisdiagnoosissa ei ole yhtä ilman toista! Siksi kumpikin ongelma on kohdattava ja hoidettava samanaikaisesti. Kaksoisdiagnoosin mielenterveydenhäiriön on oltava siinä määrin vakava, että se ilman päihteitäkin aiheuttaa toimintakyvyn huomattavaa ja pysyvää heikkenemistä. Esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen sairaus, johon liittyvät mielialavaihtelut ja sairausjaksot toistuvat vaikka päihteiden käyttö lopetetaan.  Myös päihteiden runsas käyttö aiheuttaa mt-ongelmia, kuten ahdistuneisuutta, masennusta ja unettomuutta.  Kun päihteet ovat mielenterveysongelmien taustalla , oireet yleensä häviävät, kun päihteiden käyttö lopetetaan.  Teoriassa tämä on kaksoisdiagnoosin helppohoitoisempi variaatio. 30-vuott

Carola Fabritius, Ylilääkäri H:gin Kaup/Sote, Päihdepsykiatrian erityispalvelut, Helsingissä 3. päivä syyskuuta 2015. Esitys on kattava. Osa aineistosta vuodelta 2005. 66 diaa. Avaa koko kalvosarja

Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Tuula Saarela LT, psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Sisältö: näkökulma yhdistymiseen • miten Helsingissä edettiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämiseen • havaintoja ensimmäisen vuoden ajalta Yhdistyminen -integraatio • rakenteellinen yhdistäminen ei takaa toiminnallista integraatiota tai yhteistyötä • pelkkä moniammatillinen läsnäolo ei riitä • tarvitaan viestintää, luottamusta & kokemusta mahdollisuudesta tehdä työtä yhdessä Avaa koko kalvoesitys

Tehtyjen tutkimusten mukaan, yli puolella kaksisuuntaista ja masennusta sairastavilla on alkoholin ongelmakäyttöä. Kaksisuuntaista sairastavilla pienetkin alkoholimäärät voivat vaikuttaa haitallisesti mielialojen säätelyyn. Alkoholi ja muut päihteet heikentävät lääkkeiden vaikutusta samalla kun se aiheuttavat ja pahentavat masennus- ja maniaoireita. Alkoholi ja masennus Masennuksen syvyyksissä ihminen voi etsiä pakonomaisesti mitä tahansa keinoa ulos synkkyydestä. Joillekin alkoholi on yksi harvoista ilon ja mielihyvän lähteistä, jolloin houkutusta voi olla vaikea vastustaa.  Alkoholi on kuitenkin huono lääke, sillä lopulta se laskee mielialaa entisestään ja lisää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Päihteiden käytöstä ja masennuksesta puhuttaessa erotetaan ensisijainen ja toissijainen masennus.  Masennus on ensisijaista, jos on esiintynyt jo ennen päihteiden käyttöä ja toissijaista kun se on kehittynyt päihteiden käytön seurauksena.  Alkoholi ja mania  Kuplivan riemukas olo,

Lähde: Hoitajana mielenterveys- ja päihdetyössä. -Jan Holmberg Mielenterveys- ja päihdeongelmien yhteisesiintyvyys Aikuisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden yhteisesiintyvyyttä kuvaavissa kliinisissä tutkimuksissa noin puolella päihteitä käyttävistä ihmisistä on persoonallisuushäiriö.   Toisena tulevat mielialahäiriöt, joista yleisimpiä ovat masennus ja ahdistuneisuus ja niihin liittyvä unettomuus.   Kolmas ryhmä on psykoottiset häiriöt, joille ominaista ovat mm. hyvin outo ja kummallinen puhe tai käytös, harha-aistimukset, harhaluulot sekä kuulo-, näkö-, haju- tai kosketusharhat. Esiintyvyys prosenteissa  Kansainvälisten tutkimusten mukaan päihderiippuvuutta sairastavista 50–80 prosentilla on samanaikaisia mielenterveyden sairauksia.  Euroopassa tehtyjen tutkimusten mukaan huumeiden vuoksi hoitoon hakeutuneista potilaista 30–90 prosentilla on samanaikaisia psykiatrisia sairauksia.  Huom! Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa yleensä aina masennusta, ahdistusta ja unettom

Lähteet: Kaksisuuntainen mielialahäiriö – Opas sairastuneille ja heidän omaisille. -Minna Sadeniemi, Juhani Auer, Kirsi Jänkälä, sekä pitkä omakohtainen kokemus. ------------------------------------------------------------------------------------------------- Minulla on vuosikausien kokemus maanis-depressiivisyydestä ja lääkkeettömyydestä, joka pohjautuu siihen, että sairauden ensioireista diagnoosiin (2009) kesti lähes 30 vuotta. Asianmukaista lääkitystä ei voi saada ilman virallista diagnoosia. Vuonna 1987 sain epävirallisen diagnoosin, jonka antoi silloisen Lapinlahden sairaalan ylilääkäri ja psykiatrian erikoislääkäri Jukka Karassaari (R.I.P.) toimiessani tällä kertaa Courmayeurissa, Italian alpeilla. Tähän aikaväliin mahtuu vaikka mitä, alkaen alppihiihdosta, purjehduksesta, sukeltamisesta, maanisesta työnteosta ja yrittämisestä, työuupumukseen, loppuunpalamisiin, krooniseen unettomuuteen, alkoholin käyttöön ja lukuisiin psykooseihin. Näiden "hoitoa" yhdisti se,

Mielenterveys- ja päihdeongelmiin ajaudutaan usein myös somaattisten sairauksien, kipu- ja särkytilojen vuoksi. Psykosomaattinen häiriö on mielen ja kehon tila, jonka aiheuttajan oletetaan olevan psyykkinen.  Kaksoisdiagnoosi merkitsee sitä, että potilaalla on alkoholiriippuvuuden lisäksi alkoholista riippumaton psykiatrinen häiriö. Jos potilaalla on alkoholiriippuvuuden ja psykiatrisen häiriön lisäksi joku somaattinen sairaus puhutaan kolmoisdiagnoosista. Somatisaatiohäiriöstä kärsivillä ilmenee usein muita psykiatrisia häiriöitä, kuten esimerkiksi vakavaa masennusta tai paniikkihäiriötä.  Oireyhtymästä kärsivät ajautuvat usein jatkuvaan kipu- ja ahdistuslääkkeiden käyttöön sekä sen myötä lääkeriippuvuuteen. Psykosomaattinen = mielen ja kehon tila, jonka aiheuttajan oletetaan olevan psyykkinen. Somaattinen = elimellinen, fyysinen, ruumiillinen.   2DG ja sen aiheuttama ongelmakierre ja oireiden kerrannaisvaikutukset johtavat usein itselääkitykseen päihteillä. Tämä on usein

KAKSOISPISTE:  (2piste:)  on Suomen ensimmäinen ja ainoa vertaisryhmä kaksoisdiagnoosin kanssa painiville miehille ja naisille, joilla mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat kietoutuneet yhteen vaikeasti hoidettavaksi kokonaisuudeksi. 2PISTE:  Perustaa toimintansa kaksoisdiagnoosiin sekä integroituun ryhmäterapiaan, jossa mielenterveys- ja päihdeongelmia käsitellään samanaikaisesti kokonaisongelman lähtökohdista. Lähtökohtana ovat mielenterveysongelmat päihderiippuvuuden taustalla. 2PISTE:  Toiminnan tavoitteita ovat kaksoisdiagnoosin tunnettuuden ja erityisesti 2dg-potilaiden kohtelun ja hoidon parantaminen psykiatria- ja päihdepalveluissa.  Haluamme tukea mielenterveys- ja päihdepalveluiden integrointia sekä laajentaa toimintaa Helsingistä myös muualle Suomeen. 2PISTE:  Pyrkii saavuttamaan asettamansa tavoitteet aktiivisella verkostoitumisella, viestinnällä ja tiedotus-toiminnalla, asiantuntija-artikkeleilla ja nettisivuilla,  antamalla lehtihaastatteluja, blogikirj

Marjaana:  ”2piste:-tapaamisissa voi puhua päihde- ja mt-ongelmista ristiin rastiin. Osallistujien kokemukset antavat monipuolisen kuvan tavoi sta elää raittiina ja selviytyä samalla mt-ongelmiensa kanssa.  Tapaamisissa kuulee myös hyvistä ja huonoista hoitokokemuksista sekä keinoista, jotka auttavat vaatimaan parempaa hoitoa. Luennot ovat olleet ryhmän parasta antia.  Mikään muu taho ei tällaista kaksoisongelmaisille tarjoa!” -Marjaana (kaksisuuntainen mielialahäiriö/huumeongelma) Mikko:  ”Tulin ensimmäisen kerran tapaamiseen noin vuosi sitten. Olin lopettanut alkoholin käytön pari kuukautta sitten ja palautumassa vaikeasta masennuksesta. Ryhmä osoittautui sopivaksi. Osallistujien ongelmat ja ajatukset olivat lähellä omiani. On hyvä, että jokaiselle tapaamiselle on etukäteen ilmoitettu aihe, jolloin voin valita juuri ne tapaamiset, joissa aihe on sopiva ja kiinnostaa minua. -Mikko (vaikea masennus, alkoholi) Lukkis:  ”A-klinikan työntekijä yritti saada mua kirjoittamaan l

Seuraavien linkkien kautta pääsette käsiksi kolmeen esitykseen, joissa runsaasti tietoa kaksoisdiagnoosista ja sen hoidosta. 1.) Ensimmäisenä Ilkka Helamon kattava kalvosarja kaksoisdiagnoosista, joka tuklee ajatusta siitä, että yhdenaikainen mielenterveys- ja päihdeongelma on useimmilla enemmän totta kuin tarua. Myös kaksoisdiagnoosin kanssa painivien lukumäärä on oletettua paljon suurempi. PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHÄIRIÖ YHDESSÄ. OLETUS VAI POIKKEUS? 2.) Päihteet psykiatrisen ongelman rinnalla: Kuka ottaa tilanteen haltuun? -Antti Mikkonen, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys Katso diaesitys 3.) Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? - Merja Syrjämäki, psykiatrian erikoislääkäri Katso diaesitys Tieto ei kaikilta osin ole ajankohtaista. Näkemykset ovat osittain muuttuneet ja kokemusta on saatu lisää. Kokonaisuus antaa kuitenkin hyvän yleiskuvan aiheesta.

Tutkijat ovat löytäneet yhteyden alkoholin ja nopeavaikutteisten masennuslääkkeiden välillä. Alkoholi tuottaa samoja hermostollisia ja molekulaarisia muutoksia aivoissa kuin nopeavaikutteiset masennuslääkkeet. Nopeavaikutteinen masennuslääke parantaa nopeasti masennuksen oireita, jolloin puhutaan minuuteista tai tunneista. Ennenkun tavalliset masennuslääkkeet, (esim. SSRI), alkavat vaikuttaa masennusoireita parantavasti voi kestää viikkoja. Tämä tarkoittaa sitä, että alkoholin vaikutus masennukseen on nopea ja ohimenevä, kuten nopeavaikutteisilla masennuslääkkeillä.  "Alkoholin käytöllä tavoitellaan positiivisia vaikutuksia kuten rentoutumista, mielihyvää, ahdistuksen ja masennuksen lievittymistä ja lukemattomia muita asioita."   -Teemu Tiensuu, toiminnanjohtaja, Sininauhaliitto Erittäin kokeneena "itselääkintämiehenä" haluan todeta tämän hyväksi uutiseksi. Ilman lääketieteellistä tutkimustietoa asiat eivät edes ole olemassa. Science Daily: Alcohol shown t

Alla harvinaisen asiallinen kirjoitus Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Teemu Tiensuulta otsikolla Ihmisen puolella, jossa huomioidaan myös alkoholin ja muiden päihteiden myönteiset vaikutukset. Itse olen kokenut, että riippuvuuteni alkulähde on juuri näissä myönteisissä vaikutuksissa. Kukaan ei juurikaan uskalla puhua alkoholin myönteisistä vaikutuksista. Se on tabu, jonka rikkomisesta määrätyissä piireissä rangaistaan muodossa tai toisessa. Yhtään harha-askelta ei saa ottaa. Omalla kohdallani viittaan jo parikymppisestä sairastamani kaksisuuntaisen mielialahäiriön mielialanvaihteluihin ja sairausjaksoihin, joita  lääkitsin alkoholilla viihdekäytön ohella lähes 30 vuotta. Lopputuloksena kuningas alkoholi otti minusta vallan ja syöksyin suohon. Miten pystyinkin käyttämään alkoholia yli 30 vuotta? Alkoholinkäyttöni määrästä kaikkien näiden vuosien aikana kertoo parhaiten se, että toimin samanaikaisesti yksityisyrittäjänä. Referenssit puhukoon puolestaan:  http://tomppa.me I

Jos psykiatrisella ilmenee, että henkilöllä on päihdetausta, hoitosuhde siirretään herkästi päihdepolille, kirjoittaa Tom Merilahti. Turhautunut kirjoitti  (HS Mielipide 1.11.),  että huumeidenkäyttö esti masennuksen hoitamisen:  Mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät halua tai kykene hoitamaan asiakkaitaan. Ongelman ydin on psykiatria- ja päihdepalveluiden eriytyneisyydessä. Kysymys on paljon suuremmasta ja vaikeammin hoidettavasta ongelmasta kuin yksittäisessä mielenterveys- tai päihdeongelmassa, koska 1+1=3! On harvinaista, että potilaalla olisi ”vain” yksi mielenterveys- tai päihdeongelma. On tutkittu, että yli puolella mielen­terveysongelmaisista esiintyy samanaikaisia päihdeongelmia.  Päihdeongelmaisilla esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus ja unettomuus ovat vieläkin yleisempiä.  Kaksoisdiagnoosista kärsivät jäävät helposti kahden tuolin väliin, jolloin riskinä on jäädä heitteille hoitojärjestelmän ulkopuolelle.  Psykiatria- ja päihdepalveluja tarjoavat aj

Oma psykiatrini Kivelän psykiatrisella poliklinikalla on psykiatrian erikoislääkäri  Minna Sadeniemi . Hän on erikoistunut kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja on yksi viidestä Kaksisuuntainen mielialahäiriö - Opas sairastuneelle ja heidän läheisilleen -kirjan kirjoittajasta.  Kysyin Minnalta, miten 2dg-potilaiden hoitoa voitaisiin parantaa? ”Psykiatrista ja päihdepuolen osaamista on harvoin samalla työntekijällä."  "Psykiatriaan erikoistuvat lääkärit, eivät välttämättä ole lainkaan työskennelleet päihdepuolella."  "Organisaatioiden eriytyneisyys ja osaamisvaje ovat todellinen ongelma." "Jo toimiminen psykiatrian sisällä vaatii erikoistumista. Esimerkiksi skitsofrenia vs. masennus tai epävakaa persoonallisuus vaativat erilaiset lähestymistavat. Saatikka sitten kun tähän lisätään päihdelääketiede." "Erikoistuminen tiettyyn sairauteen tuo syvyyttä, ja uskon että parhaisiin hoitotuloksiin päästään, jos on mahdollista erikoistua, ja ka

Tom Merilahti A-klinikkasäätiön Tiimi-lehdessä Päihteet eivät välttämättä ole päihderiippuvuuden syy. Riippuvuuden taustalla on usein mielenterveyden ongelmia, joihin haetaan helpotusta päihteillä. Tämä on monilla päihderiippuvuuden alku ja juuri. On äärimmäisen vaikea päätellä, johtuuko esimerkiksi masennus päihteistä, vai onko masennus laukaissut pakonomaisen tarpeen hakea helpotusta pahaan oloon päihteistä. Kahden ongelman kohdalla, jossa ongelmat ruokkivat vahvasti toisiaan, kutsutaan  kaksoisdiagnoosiksi. Samanaikaisiin mielenterveys- ja päihdeongelmiin pitäisi aina puuttua yhtä aikaa ja hoitaa niitä yhdessä ja yhdenaikaisesti. Ellei näin tehdä, kumpaankaan ongelmaan on turha odottaa helpotusta. On kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus, että päihdeongelma halutaan ensin saada hallintaa, ennen kuin mielenterveysongelmaa halutaan edes hoitaa. Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito perustuukin pitkälti sattumanvaraisuuteen ja yksilön omaan kykyyn ajaa asiaansa, joka vain anih

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden eriytyneisyys ei mahdollista kaksoisdiagnoosipotilaiden asianmukaista hoitoa. Tähän epäkohtaan olisi nyt mahdollisuus saada muutos, kun mielenterveys- ja päihdehoitolakia ollaan sote-uudistuksen ohella uudistamassa. Lakiuudistuksien tulisi luoda perusta 2dg-potilaiden kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen, ongelmien kartoittamiseen ja hoitoon. Tässäkin on huomioitava, että päihdeongelma on psykiatrinen sairaus. Se kuuluu diagnostisesti samaan ryhmään muiden mielenterveysongelmien kanssa. Vaikka näin on, valtataistelu eri ammattikuntien välillä haittaa kokonaispalveluiden kehittämistä. Sosiaalialan koulutuksen saaneet päihdepuolen toimijat tuntuvat nyt pelkäävän, että heidän roolinsa häviää mielenterveystyötä hallitsevan terveydenhuollon alle. Uuden lainsäädännön tulisi tukea erityistä apua tarvitsevien 2dg-potilaiden avuntarvetta yhdessä ja samassa paketissa. Mielenterveys- ja päihdehoitolakien erillisyys voitaisiin kirjata historian lehdille epäo

KANNANOTTO Savon Sanomat, alkuperäinen:  Alkoholismia hoidetaan Suomessa heikoin tuloksi ja kalliisti. Sanotaan että alkoholistit löytävät aina syyn juomiseen. Mutta löytävätkö alkoholismia hoitavat tahot ihmisten alkoholiriippuvuuteen johtaneet syyt? Tuskinpa, koska alkoholismiin johtaneita syitä ei esimerkiksi päihdepoliklinikalla kartoiteta millään tavalla. Alkoholismi on harvoin päihdeongelmaisen ainoa ongelma. Se on sairaus, johon liittyy useimmiten muita psyykkisiä oireita ja häiriöitä, kuten unettomuutta, ahdistuneisuutta ja masennusta. Ongelmana on myös suomalaisen päihde- ja psykiatrisen hoidon eriytyneisyys. Päihdehoidon heikot tulokset ja suuret kustannukset liittyvät varmasti juuri tähän epäkohtaan. Jos päihde- ja mielenterveysongelmia ei hoideta samanaikaisesti, kumpaankaan ongelmaan on turha odottaa apua. Minua ihmetyttää suuresti artikkelissa esille tuleva lääkevastaisuus alkoholismin hoidossa. Tämä ihmetyttää, koska alkoholismin hoitoon tarkoitettuj