Kaksoisdiagnoosi - Kokemuksella

KAHDEN DIAGNOOSIN PURISTUKSISSA Päihdeongelmaisen ihmisen hoidossa ei aina oteta huomioon mielenterveyden häiriötä tai mielenterveyden häiriön hoidossa päihdeongelmaa. Jos mielenterveyspotilas esimerkiksi juo, lääkkeet ja sovitut vastaanottoajat unohtuvat helposti. Silloin hoito ei tepsi, vaan kierre pysyy käynnissä. Eläkepäätös tuli, kun nyt 24-vuotias Laura Ruotsalainen oli 21-vuotias. Eläkkeelle hän joutui kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi. Opinnoista ei tullut mitään osastohoitojaksojen ja ahdistuneen olon vuoksi. Psykiatrinen hoitaja ehdotti vastaanottokäynnillä eläkkeen hakemista, ja Ruotsalainen suostui. Avaa linkki: Kahden diagnoosin puristuksissa

. Päihdefoorumi 2017 Vantaan Monitoimikeskus Lumossa 8.11.2017 järjestetyssä tapahtumassa pureuduttiin yhtäaikaiseen Mielenterveys- ja päihdeongelmaan sekä ongelmien tunnistamiseen, hyvään hoitoon ja palvelujärjestelmään.  Päivän aikana saatiin monipuolinen kuva kaksoisdiagnoosiasiakkaan kohtaamisesta ja tukemisesta. Paneelikeskusteluun osallistui kuusi asiantuntijaa. Kuulijoita oli peräti 340. Linkistä paneelissa läpikäytyihin kysymyksiin sekä omiin vastauksiini:  Päihdefoorumi 2017

"Tuntuu kuin kaksoisdiagnoosin kanssa painivat muodostaisivat oman heimon, jota ei psykiatrisella tai päihdepolilla tunneta." -Eija Inkeri Kallasuo, Espoon Mielenterveys- ja päihdepalvelut Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito ja palvelu puuttuvat edelleen suomalaisesta hoitojärjestelmästä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä synnyttävät monisolmuisen ja vaikeahoitoisen sairausvyyhden, johon kukaan halua sotkeutua. Sisäinen motivaationi asian parantamiseksi on vahva. Mielenterveyden Keskusliiton ja Sininauhaliiton Sote-kiertue käynnistyi tiistaina 27.9.2017 Kotkasta. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat on haastettu mukaan tuomaan esiin tähän asti syrjässä olevia näkökulmia. Haasteessa mainitut mielenterveys- ja päihdekuntoutujat edustavat mustavalkoisen lokeroitunutta ajattelutapaa, asennetta ja asetelmaa, joka pitää kaksoisdiagnoosikuntoutujat edelleen täysin pimennossa. Meidän kaksoisdiagnoosin kanssa painivien näkökulmat ovat taas jäämässä täysin ilman

Mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä synnyttävät vaikeahoitoisen sairausvyyhden. Päihderiippuvuus on sairaus itsessään, psyykkeen sairaudet ovat eri asia. Silti niillä on ilmeinen yhteys keskenään - toinen altistaa toiselle tai kumpikin kummallekin, tai niiden syntyyn vaikuttavat samat psykososiaaliset tai neurobiologiset tekijät. Sari Nurminen, Omaiset mielenterveystyön tukena Kaksoisdiagnoosi on pelottava sana Lue koko artikkeli

Samanaikaiset mielenterveyden ja päihdeongelmat ovat yleisiä ja niistä kärsiviä potilaita kohdataan kaikkialla terveydehuollossa. Mielenterveyden häiriöistä erityisesti skitsofreniaan, ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöihin, persoonallisuushäiriöihin sekä ADHD:hen liittyy samanaikaisen päihdeongelman todennäköisyys.  Lue koko artikkeli: Päihdepsykiatrisen osaamisen tarve kasvaa

PÄIHDEONGELMA ON MIELENTERVEYSONGELMA Aarne Kiviniemi, johtaja, Sininauhaliitto ja -säätiö Päihdeongelma on mielenterveysongelma

Mielenterveysongelma on räjähtämässä käsiin - yhä useammat jäävät vaille hoitoa  Iltalehti otsikoi 12.8.2017 "Päihteidenkäyttäjät eivät saa samanlaista palvelua terveydenhuollossa ja mielenterveyspalveluissa kuin muut ihmiset. Näin sanoo Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n päihdepalveluyksikön Mäkelänkadun vastaava ohjaaja Anu Kivistö. Mielenterveys- ja päihdeongelmaa hoidetaan vieläkin liian harvoin samanaikaisesti, sanoo 25 vuotta päihdepalvelujärjestelmän parissa työskennellyt kehittämispäällikkö  Airi Partanen  Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Mielenterveyspalvelut keskittyvät mielenterveyteen, päihdepalvelut päihdeongelmiin. Molempien ongelmien samanaikaisen hoidon yhdistävä vaihtoehto on jäänyt tästä puuttumaan." Lue koko artikkeli

Puheenvuoroni Valtakunnallisilla Päihdepäivillä oli tärkeä. Toimitin tästä ennakkotiedotteen suurimmille päivä- ja iltapäivälehdelle sekä Yleisradion ja MTV:n uutistoimituksiin.  Oma tavoitteeni oli tuoda esille niitä puutteita, joita suomalaisessa hoitojärjestelmässä ja kaksoisdiagnoosin hoidossa on mutta tavoite ei täysin täyttynyt. MTV:n jutulla sain lähinnä kaksoisdiagnoosille ja sen hoidollisille puutteille julkisuutta sekä uusia jäseniä perustamaani Kaksoispiste: ryhmään. Ridasjärven päihdekuntoutuskeskus 28.10.2014 http://tomppa.strikingly.com MTV 19.6.2017 Tom valvoi 12 vuorokautta, näki menninkäisiä ja lääkitsi maniaansa alkoholilla

Integroitu hoito - Siirrellään tietoa ei potilasta! Linkki:  Avaa koko esitys Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys

Kaksoisdiagnoosi Valtakunnallisilla Päihdepäivillä, Helsingin Kulttuuritalon  Alvar Auditoriossa kesäkuun 6. päivänä 2017. Kuinka kaksoisdiagnoosipotilas kohdataan päihdetyön rakenteissa? Avaa:  https://www.slideshare.net/TOMMerilahti1 Seminaarin ilmoittautui 94 osallistujaa.

Kun ihmisellä on sekä mielenterveys- että päihdeongelma, puhutaan kaksoisdiagnoosista. 2dg on yksi haastavimmista sairauden muodoista, jota ei psykiatria- tai päihdepalveluissa osata hoitaa tarpeen mukaisella tavalla. Riittävä koulutus, osaaminen ja kokemus 2dg:n hoitoon puuttuvat. Kaksoisdiagnoosipotilaat ovat yksi haavoittuvimmista potilasryhmistä yhteiskunnassamme. Psykiatria- ja päihdepalveluissa ajatellaan liikaa omaa rooliaan. Kun psykiatrisella hoidetaan yhtä ja päihdepuolella toista ongelmaa, kaksoisdiagnoosissa ei ole yhtä ilman toista. Siksi ongelmat on kohdattava ja hoidettava samanaikaisesti ja mieluiten saman hoitotahon toimesta. 2dg:n Integroitu hoitomalli Kaksoisdiagnoosipotilaita pomputellaan yleensä luukulta toiselle, koska hoitotahot eivät rohkene ottaa kokonaisvastuuta 2dg-potilaan hoidosta. Kun hoitotahot eivät astu mukavuusalueensa ulkopuolelle, asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen ei toteudu. Moni putoaa myös hoitotahojen väliseen kuoppaan, jolloin

Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö – kaksoisdiagnoosi-potilaalla on päihdehäiriön lisäksi vähintään yksi muu mielenterveyden häiriö. Tällaisten potilaiden osuus suomalaisessa palvelujärjestelmässä näyttää olevan kasvamassa. Kaksoisdiagnoosipotilaiden ennuste on huonompi kuin niiden, joilla on vain yksi häiriö, eivätkä tavanomaiset hoitomallit vastaa parhaalla mahdollisella tavalla tämän potilasryhmän tarpeisiin.  Mauri Aalto, dosentti, ylilääkäri,  THL Integroidussa hoidossa sama taho hoitaa molempia häiriöitä samanaikaisesti. Katsauksessa esitellään integroituun hoitoon liittyvän teoreettisen ajattelun keskeisiä piirteitä. Integroitu hoitomalli tulisi nähdä palvelujärjestelmän toimivuuden ja kaksoisdiagnoosipotilaan kohtaamiseen liittyvänä kysymyksenä eikä niinkään varsinaisena hoitomuotona. Lue koko artikkeli Tompan blogi

Samanaikaisen mielenterveys- ja päihdeongelman haasteet sekä mahdollisuudet hoidossa ja kuntoutuksessa. Muna vai kana - Onko väliä? Antti Holopainen Ylilääkäri Järvenpään sosiaalisairaala 4.2.2010 Katso esitys

Apu Terveys 4/2015 * Teksti: Maaret Vuoristo * Kuva: Kari Kaipainen Eniten Tom Merilahtea on auttanut se, että hän on myöntänyt ja hyväksynyt kaksisuuntaisen mielialahäiriönsä ja siihen tiukasti kytkeytyneen päihdeongelman. Lentokoneessa, matkalla Alpeille, talvella 1986 Italiassa tutuksi tullut laskettelukaveri tokaisee Tompalle että on tullut siihen lopputulokseen, että tämä oli edellisenä talvena ollut lumilla ja kylillä kiitäessään täysin maaninessa tilassa.  Tom ei pahastu kaverin sanoista, sillä hän on itsekin tiedostanut, ettei päässä ole kaikki kunnossa. Välillä hänellä menee miljoonaa, ja välillä hän vajoaa syvälle suohon, josta nouseminen tuntuu ylivoimaiselta. Tom ei kuitenkaan koe tarvitsevansa apua, koska erityisesti hypomaanisessa tilassa ollessaan hän tuntee itsensä voittamattomaksi. Hän on täynnä energiaa, idearikas ja aikaansaava. Unen tarve on minimaalinen.  Koska lomilla, suksilla ja kylillä ei kysellä, mikä kukin on ammatiltaan, keskusteluissa käy vast

Kaksoisdiagnoosissa kysymys on paljon suuremmasta ja vaikeammin hoidettavasta ongelmasta kuin yksittäisessä mielenterveys- tai päihdeongelmassa. Kun mielenterveysongelmia hoidetaan yhdessä paikassa ja päihdeongelmia toisessa on oivallettava, että kaksoisdiagnoosissa ei ole yhtä ilman toista! Siksi kumpikin ongelma on kohdattava ja hoidettava samanaikaisesti. Kaksoisdiagnoosin mielenterveydenhäiriön on oltava siinä määrin vakava, että se ilman päihteitäkin aiheuttaa toimintakyvyn huomattavaa ja pysyvää heikkenemistä. Esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen sairaus, johon liittyvät mielialavaihtelut ja sairausjaksot toistuvat vaikka päihteiden käyttö lopetetaan.  Myös päihteiden runsas käyttö aiheuttaa mt-ongelmia, kuten ahdistuneisuutta, masennusta ja unettomuutta.  Kun päihteet ovat mielenterveysongelmien taustalla , oireet yleensä häviävät, kun päihteiden käyttö lopetetaan.  Teoriassa tämä on kaksoisdiagnoosin helppohoitoisempi variaatio. 30-vuott

Carola Fabritius, Ylilääkäri H:gin Kaup/Sote, Päihdepsykiatrian erityispalvelut, Helsingissä 3. päivä syyskuuta 2015. Esitys on kattava. Osa aineistosta vuodelta 2005. 66 diaa. Avaa koko kalvosarja

Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Tuula Saarela LT, psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Sisältö: näkökulma yhdistymiseen • miten Helsingissä edettiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämiseen • havaintoja ensimmäisen vuoden ajalta Yhdistyminen -integraatio • rakenteellinen yhdistäminen ei takaa toiminnallista integraatiota tai yhteistyötä • pelkkä moniammatillinen läsnäolo ei riitä • tarvitaan viestintää, luottamusta & kokemusta mahdollisuudesta tehdä työtä yhdessä Avaa koko kalvoesitys

Tehtyjen tutkimusten mukaan, yli puolella kaksisuuntaista ja masennusta sairastavilla on alkoholin ongelmakäyttöä. Kaksisuuntaista sairastavilla pienetkin alkoholimäärät voivat vaikuttaa haitallisesti mielialojen säätelyyn. Alkoholi ja muut päihteet heikentävät lääkkeiden vaikutusta samalla kun se aiheuttavat ja pahentavat masennus- ja maniaoireita. Alkoholi ja masennus Masennuksen syvyyksissä ihminen voi etsiä pakonomaisesti mitä tahansa keinoa ulos synkkyydestä. Joillekin alkoholi on yksi harvoista ilon ja mielihyvän lähteistä, jolloin houkutusta voi olla vaikea vastustaa.  Alkoholi on kuitenkin huono lääke, sillä lopulta se laskee mielialaa entisestään ja lisää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Päihteiden käytöstä ja masennuksesta puhuttaessa erotetaan ensisijainen ja toissijainen masennus.  Masennus on ensisijaista, jos on esiintynyt jo ennen päihteiden käyttöä ja toissijaista kun se on kehittynyt päihteiden käytön seurauksena.  Alkoholi ja mania  Kuplivan riemukas olo,

Lähde: Hoitajana mielenterveys- ja päihdetyössä. -Jan Holmberg Mielenterveys- ja päihdeongelmien yhteisesiintyvyys Aikuisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden yhteisesiintyvyyttä kuvaavissa kliinisissä tutkimuksissa noin puolella päihteitä käyttävistä ihmisistä on persoonallisuushäiriö.   Toisena tulevat mielialahäiriöt, joista yleisimpiä ovat masennus ja ahdistuneisuus ja niihin liittyvä unettomuus.   Kolmas ryhmä on psykoottiset häiriöt, joille ominaista ovat mm. hyvin outo ja kummallinen puhe tai käytös, harha-aistimukset, harhaluulot sekä kuulo-, näkö-, haju- tai kosketusharhat. Esiintyvyys prosenteissa  Kansainvälisten tutkimusten mukaan päihderiippuvuutta sairastavista 50–80 prosentilla on samanaikaisia mielenterveyden sairauksia.  Euroopassa tehtyjen tutkimusten mukaan huumeiden vuoksi hoitoon hakeutuneista potilaista 30–90 prosentilla on samanaikaisia psykiatrisia sairauksia.  Huom! Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa yleensä aina masennusta, ahdistusta ja unettom

Lähteet: Kaksisuuntainen mielialahäiriö – Opas sairastuneille ja heidän omaisille. -Minna Sadeniemi, Juhani Auer, Kirsi Jänkälä, sekä pitkä omakohtainen kokemus. ------------------------------------------------------------------------------------------------- Minulla on vuosikausien kokemus maanis-depressiivisyydestä ja lääkkeettömyydestä, joka pohjautuu siihen, että sairauden ensioireista diagnoosiin (2009) kesti lähes 30 vuotta. Asianmukaista lääkitystä ei voi saada ilman virallista diagnoosia. Vuonna 1987 sain epävirallisen diagnoosin, jonka antoi silloisen Lapinlahden sairaalan ylilääkäri ja psykiatrian erikoislääkäri Jukka Karassaari (R.I.P.) toimiessani tällä kertaa Courmayeurissa, Italian alpeilla. Tähän aikaväliin mahtuu vaikka mitä, alkaen alppihiihdosta, purjehduksesta, sukeltamisesta, maanisesta työnteosta ja yrittämisestä, työuupumukseen, loppuunpalamisiin, krooniseen unettomuuteen, alkoholin käyttöön ja lukuisiin psykooseihin. Näiden "hoitoa" yhdisti se,

Mielenterveys- ja päihdeongelmiin ajaudutaan usein myös somaattisten sairauksien, kipu- ja särkytilojen vuoksi. Psykosomaattinen häiriö on mielen ja kehon tila, jonka aiheuttajan oletetaan olevan psyykkinen.  Kaksoisdiagnoosi merkitsee sitä, että potilaalla on alkoholiriippuvuuden lisäksi alkoholista riippumaton psykiatrinen häiriö. Jos potilaalla on alkoholiriippuvuuden ja psykiatrisen häiriön lisäksi joku somaattinen sairaus puhutaan kolmoisdiagnoosista. Somatisaatiohäiriöstä kärsivillä ilmenee usein muita psykiatrisia häiriöitä, kuten esimerkiksi vakavaa masennusta tai paniikkihäiriötä.  Oireyhtymästä kärsivät ajautuvat usein jatkuvaan kipu- ja ahdistuslääkkeiden käyttöön sekä sen myötä lääkeriippuvuuteen. Psykosomaattinen = mielen ja kehon tila, jonka aiheuttajan oletetaan olevan psyykkinen. Somaattinen = elimellinen, fyysinen, ruumiillinen.   2DG ja sen aiheuttama ongelmakierre ja oireiden kerrannaisvaikutukset johtavat usein itselääkitykseen päihteillä. Tämä on usein

KAKSOISPISTE:  (2piste:)  on Suomen ensimmäinen ja ainoa vertaisryhmä kaksoisdiagnoosin kanssa painiville miehille ja naisille, joilla mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat kietoutuneet yhteen vaikeasti hoidettavaksi kokonaisuudeksi. 2PISTE:  Perustaa toimintansa kaksoisdiagnoosiin sekä integroituun ryhmäterapiaan, jossa mielenterveys- ja päihdeongelmia käsitellään samanaikaisesti kokonaisongelman lähtökohdista. Lähtökohtana ovat mielenterveysongelmat päihderiippuvuuden taustalla. 2PISTE:  Toiminnan tavoitteita ovat kaksoisdiagnoosin tunnettuuden ja erityisesti 2dg-potilaiden kohtelun ja hoidon parantaminen psykiatria- ja päihdepalveluissa.  Haluamme tukea mielenterveys- ja päihdepalveluiden integrointia sekä laajentaa toimintaa Helsingistä myös muualle Suomeen. 2PISTE:  Pyrkii saavuttamaan asettamansa tavoitteet aktiivisella verkostoitumisella, viestinnällä ja tiedotus-toiminnalla, asiantuntija-artikkeleilla ja nettisivuilla,  antamalla lehtihaastatteluja, blogikirj

Marjaana:  ”2piste:-tapaamisissa voi puhua päihde- ja mt-ongelmista ristiin rastiin. Osallistujien kokemukset antavat monipuolisen kuvan tavoi sta elää raittiina ja selviytyä samalla mt-ongelmiensa kanssa.  Tapaamisissa kuulee myös hyvistä ja huonoista hoitokokemuksista sekä keinoista, jotka auttavat vaatimaan parempaa hoitoa. Luennot ovat olleet ryhmän parasta antia.  Mikään muu taho ei tällaista kaksoisongelmaisille tarjoa!” -Marjaana (kaksisuuntainen mielialahäiriö/huumeongelma) Mikko:  ”Tulin ensimmäisen kerran tapaamiseen noin vuosi sitten. Olin lopettanut alkoholin käytön pari kuukautta sitten ja palautumassa vaikeasta masennuksesta. Ryhmä osoittautui sopivaksi. Osallistujien ongelmat ja ajatukset olivat lähellä omiani. On hyvä, että jokaiselle tapaamiselle on etukäteen ilmoitettu aihe, jolloin voin valita juuri ne tapaamiset, joissa aihe on sopiva ja kiinnostaa minua. -Mikko (vaikea masennus, alkoholi) Lukkis:  ”A-klinikan työntekijä yritti saada mua kirjoittamaan l