keskiviikko 31. tammikuuta 2018

KAKSOISDIAGNOOSIPOTILAIDEN HOITO ON SATTUMANVARAISTA


Jos psykiatrisella ilmenee, että henkilöllä päihdetausta, hoitosuhde siirretään herkästi päihdepolille, kirjoittaa Tom Merilahti.

NIMIMERKKI Turhautunut kirjoitti (HS Mielipide 1.11.), että huumeidenkäyttö esti masennuksen hoitamisen: mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät halua tai kykene hoitamaan asiakkaitaan. Ongelman ydin on psykiatria- ja päihdepalveluiden eriytyneisyydessä.

Mielenterveys- ja päihdeongelmien yhteisesiintyvyyttä kutsutaan kaksoisdiagnoosiksi. Kysymys on paljon suuremmasta ja vaikeammin hoidettavasta ongelmasta kuin yksittäisessä mielenterveys- tai päihdeongelmassa, koska 1 + 1 = 3!

On harvinaista, että potilaalla olisi "vain" yksi mielenterveys- tai päihdeongelma. On tutkittu, että yli 50 prosentilla mielenterveysongelmaisista on päihdeongelmia. Päihdeongelmaisilla esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus ja unettomuus ovat vieläkin yleisempiä.

Kaksoisdiagnoosista kärsivät jäävät helposti kahden tuolin väliin, jolloin vaarana on jäädä heitteille hoitojärjestelmän ulkopuolelle. Psykiatria- ja päihdepalveluja tarjoavat ajattelevat liikaa omaa rooliaan eivätkä halua tai uskalla astua mukavuusalueensa ulkopuolelle.

Yhdessä paikassa hoidetaan yhtä ja toisessa toista ongelmaa. Kaksoisdiagnoosissa ei ole yhtä ilman toista. Siksi ongelmia on myös hoidettava yhdessä  ja samanaikaisesti.

Kun ihminen avaa päihdepoliklinikan oven, hänet leimataan samalla sekunnilla alkoholistiksi tai narkomaaniksi. Kukaan ei kysy eikä kartoita, syitä päihderiippuvuuden taustalla.

Jos psykiatrisella ilmenee, että henkilöllä on päihdetausta, hoitosuhde siirretään herkästi päihdepolille, jolloin mielenterveysongelma jää helposti hoitamatta.

Niin kauan kun kaksoisdiagnoosin hoitoon ei saada koulutusta, ei synny kokemusta eikä tarvittavaa erikoisosaamista. Nyt kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito perustuu sattumanvaraisuuteen ja potilaan omaan kykyyn ajaa asiaansa.

Koska vain harvalla on tähän voimavarroja, olen perustanut vertaisryhmän kaksoisdiagnoosista kärsiville http://facebook.com/groups/KAKSOISPISTE

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Inhimmillisiä Uutisia

KAHDEN DIAGNOOSIN PURISTUKSISSA

Päihdeongelmaisen ihmisen hoidossa ei aina oteta huomioon mielenterveyden häiriötä tai mielenterveyden häiriön hoidossa päihdeongelmaa. Jos mielenterveyspotilas esimerkiksi juo, lääkkeet ja sovitut vastaanottoajat unohtuvat helposti. Silloin hoito ei tepsi, vaan kierre pysyy käynnissä.

Eläkepäätös tuli, kun nyt 24-vuotias Laura Ruotsalainen oli 21-vuotias. Eläkkeelle hän joutui kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi. Opinnoista ei tullut mitään osastohoitojaksojen ja ahdistuneen olon vuoksi. Psykiatrinen hoitaja ehdotti vastaanottokäynnillä eläkkeen hakemista, ja Ruotsalainen suostui.


Avaa linkki:

Päihdefoorumi 2017

.

Päihdefoorumi 2017Vantaan Monitoimikeskus Lumossa 8.11.2017 järjestetyssä tapahtumassa pureuduttiin yhtäaikaiseen Mielenterveys- ja päihdeongelmaan sekä ongelmien tunnistamiseen, hyvään hoitoon ja palvelujärjestelmään. 

Päivän aikana saatiin monipuolinen kuva kaksoisdiagnoosiasiakkaan kohtaamisesta ja tukemisesta. Paneelikeskusteluun osallistui kuusi asiantuntijaa. Kuulijoita oli peräti 340. Linkistä paneelissa läpikäytyihin kysymyksiin sekä omiin vastauksiini. Päihdefoorumi 2017

lauantai 30. syyskuuta 2017

Ammattipotilas kaksoisdiagnoosista

"Tuntuu kuin kaksoisdiagnoosin kanssa painivat muodostaisivat oman heimon, jota ei psykiatrisella tai päihdepolilla tunneta." -Eija Inkeri Kallasuo, Espoon Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito ja palvelu puuttuvat edelleen suomalaisesta hoitojärjestelmästä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä synnyttävät monisolmuisen ja vaikeahoitoisen sairausvyyhden, johon kukaan halua sotkeutua. Sisäinen motivaationi asian parantamiseksi on vahva.

Mielenterveyden Keskusliiton ja Sininauhaliiton Sote-kiertue käynnistyi tiistaina 27.9.2017 Kotkasta. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat on haastettu mukaan tuomaan esiin tähän asti syrjässä olevia näkökulmia.

Haasteessa mainitut mielenterveys- ja päihdekuntoutujat edustavat mustavalkoisen lokeroitunutta ajattelutapaa, asennetta ja asetelmaa, joka pitää kaksoisdiagnoosikuntoutujat edelleen täysin pimennossa. Meidän kaksoisdiagnoosin kanssa painivien näkökulmat ovat taas jäämässä täysin ilman huomiota.

SOTE-kiertue: Kotka 27.9. * Mikkeli 26.10. * Kuopio 9.11. * Jyväskylä 28.11. * Tampere 29.11.2017


maanantai 21. elokuuta 2017

Kaksoisdiagnoosi on pelottava sana

Mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä synnyttävät vaikeahoitoisen sairausvyyhden. Päihderiippuvuus on sairaus itsessään, psyykkeen sairaudet ovat eri asia. Silti niillä on ilmeinen yhteys keskenään - toinen altistaa toiselle tai kumpikin kummallekin, tai niiden syntyyn vaikuttavat samat psykososiaaliset tai neurobiologiset tekijät.

Sari Nurminen Omaiset mielenterveystyön
tukena Tampere ry:stä.